Laulunhakureissu

Vähistä unista huolimatta heräsin innolla keväiseen lauantaiaamuun, haistoin seikkailun. Ajelin bussikyydillä Rautatientorille, ostin junamaatista lipun ja hain eväät. Junassa valkeni, että sain omaan käyttöön koko vastakkainistuvien loosin. Huomasin myös hävittäneeni nahkakintaat, joita vielä hetki sitten olin pyörittellyt hyppysissä. Tämä tiesi hyvää, ounastelin. Mitä runsaampi uhri etukäteen, sitä mehukkaampi saalis. Laulunjumalat olivat selkeästi heränneet, olihan plaseerauksenikin osunut lippuautomaatilta napakymppiin. Ehkä heidän luojankäsiään oli palellut. Armoitettu työrauha oli taattu.

Juna lipui kohti länttä. Kaivoin repusta paperin, jossa mainittiin Raamatun koordinaatteja. Otin vinkistä vaarin ja aloin kahlata Testamenttia, kun silmäkulmassani vilahti varjo. Jatkoin lukemista. Pian pullea laulunvonkale ilmaantui eteeni ja iski silmää. Tiesin mitä ele tarkoittaa, kaivoin vihkon ja kynän esille. Kynän, jonka varastin Bar Ihkun takahuoneesta Oulussa. Tunnen yhä piston palleassa ajatellessani varkautta. Sielläkö se omatunto sijaitsee? Mutta minun oli pakko sujauttaa kynä taskuun. Se halusi sitä.

Otus heilutti pyrstöään, loikkasi paperille, kieriskeli ensimmäisen säkeistön ja hyppäsi pois. Saavuin Turkuun.

Vanha pääkaupunki tarjosi kauniin päivän ja nauhoitussessiot. Vaikka seura oli mitä parhainta ja tekeminen hauskaa, en meinannut malttaa odottaa paluumatkaa. Hyppäsin iltapäivällä takaisin junaan. Huomasin aamuisen tuttuni läpsyttelevän ravintolavaunua kohti, sinne siis minäkin. Tilasin viinin ja pikkupurtavaa, otin kahden istuttavan paikan ja pyysin mallia istumaan minua vastapäätä. Kujerrellen se suostui pyyntööni, halusi lepuuttaa jalkojaan. Hahmottelin sitä vimmalla paperille kauniiden maisemien vilistäessä ikkunan toisella puolen. Säkeistö, kertsi, säkeistö. Leppävaaran kohdalla asettelin viimeisen pisteen, katsoin luonnostani ja mallia. Kyllä, näköinen oli ja hyvä tuli. Kiitin matkaseuraa, esitin toiveen uudesta kohtaamisesta, pakkasin kamat ja jäin Pasilassa pois. Seuralaiseni vilkutti ikkunasta, minä takaisin. Sinne se häipyi, kaupungin valoihin, ties ketä seuraavaksi tapaamaan.

Kommentoi täällä: Mariska Official

Julkaistu: 15.4.2017