Iso talo, paljon ovia
Panikoin aamulla. Vanha ystävä ja työtoveri ilmoitti kohteliaasti ja äärimmäisen perustellusti, että yhteistyömme ei tule jatkumaan, hän keskittyy nyt omaan projektiinsa. Osasin hieman odottaakin kuulemaani, mutta silti… mistä löydän yhtä lahjakkaan ja monipuolisen ihmisen, eihän Suomessa kerta kaikkiaan ole samanlaista kultakimpaletta?!?
Jätin asian hautumaan, lueskelin Mooseksen aikaisia viisauksia ja vastaan tuli tekstipätkä siitä miten kiperiä tilanteita ei tarvitse pelätä eikä vältellä, vaan pikemminkin ne ovat mahdollisuuksia mennä eteenpäin ja kehittyä. Aloin pohtia tilannettani uudelleen. Miksi olin etsimässä ihmistä korvaamaan tätä uniikkia taituria? En tulisi koskaan löytämään samanlaista rinnalleni. Miksi halusin toistaa samaa tekemisen kaavaa, eikö kaikki oltu jo tehty parhaalla mahdollisella tavalla? Nyt elämä lempeästi taputti mua taas pyllylle, kehotti ottamaan askeleen toiseen suuntaan, kääntämään katseen ja näkemään uutta. Heureka! Alkoi tulvia visioita, kuvia tulevasta… Ja innostus (enthusiasm=en theos=jumala sisällä) iski.
Yksi ovi meni kiinni. Olen kokenut tämän ennenkin, ja ennen jäänyt pitkäksi aikaa surkuttelemaan sulkeutuneen oven ulkopuolelle. Mutta nyt en jäänyt. Elämä on iso talo täynnä huoneita. Sulje ovi, avaa toinen: uutta, ihanaa, wau!
Kommentoi täällä: https://www.facebook.com/mariskaofficial/